Nato oon puolustusaliansi. Naton tärkein tehtävä oon ette säilyttää rauhaa niile maile jokka oon jäseniä. Se tapahtuu niin politiikan ko militäärisitten toimitten kautta. Nato karanteeraa ette Ruottia puolustethaan, mutta Nato:la oon kansa vaatimuksia Ruottile jäsenennä. Toishaalta Nato ei vaai sulta mithään henkilökohtasesti.
Nato perustuu sopimuksheen nimeltä Pohjosatlantin sopimus. Sopimus sisältää 14 artikkeliä, ja artikkelit 1,3 ja 5 oon erityisen tärkeitä.
Artikkeli 1 sannoo ette Nato varsinki halvaa ratkasta riitoja rauhalisella laila. Nato tekkee töitä ette säilyttää rauhaa Euroopassa ja Pohjosamerikassa. Jäsenitten yhtheiset värteerinkit oon työn perustanna, niinku esimerkiksi henkilökohtanen vaphaus, temokratii ja ihmisoikeuet.
Artikkeli 3 sannoo ette Naton jäsenmaat häätyvät pystyä puolustamhaan itteä ja eesauttamhaan Naton kolektiihviin puolustuksheen. Met häymä esimerkiksi pystyä vastustamhaan asheelista hyökkäystä ja meilä pittää olla voimakas sivili yhtheiskunta jossako tärkeimät toimivat vaikka tullee kriisi elikkä sota.
Artikkeli 5 oon enniiten tunnettu. Se sannoo ette asheelinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohitti oon hyökkäys kaikkia kohitti. Mutta ennen ko se alkaa jällaahmaan niin kaikki jäsenmaat häätyvät äänestää ”joo”. Jokhainen jäsenmaa päättää itte kunka se auttaa jos muuta jäsentä hyökäthään.
Kukas Nato:ssa päättää?
Nato oon kansanvälinen organisasuuni jossako jäsenet yhessä päättävät ja jossako kaikki maat häätyvät olla yksmieliset.
Pohjosatlantin raati oon Naton korkein päättävä orgaani. Siinä oon Nato-ampasatöörit ja kaikila jäsenillä oon yks ääni. Naton jeneraalisekreteerari johtaa raatia.
Ruotti Natossa
Ryssän sota Ukrainassa oon vakava uhka turvalisuuele Euroopassa. Jäsenennä Ruotti saapii puolustuskarantiita Natolta ja met saama olla matkassa päättämässä. Met saatama kansa tehhä syvempää yhtheistyötä muitten jäsenmaitten kansa. Kaikki jäsenet eesauttavat Natoa niin militäärisillä ko sivilillä resyrsilä.
Sivili yhtheistyö Naton kansa
Voimakas, vastuskykynen yhtheiskunta oon tärkeä osa Naton puolustustyössä. Ruotti rakentaa jo ylös ommaa totalipuolustusta Naton suuntaviivoitten mukhaan. Jäsenennä Natossa Ruotti pittää jatkaa sivilin puolustuksen työtä samala laila, vaikka enämpi fukyseerata ette järjestää sen yhtheen Naton kansa.
Militäärinen yhtheistyö Naton kansa
Nato suunittellee ommaa puolustusta yhtheisesti. Jäsenet harjottelevat yhessä ette olla hyvin valmistettuja jos syttyy sota. Ruottin puolustus oon jo sovitettu Naton proseshiin, ko oon kyse niin taktisella tasola ko eri puolustusosila. Net muutokset joitako vaaithaan oon strateekiset ja oon siittä kunka Nato tekkee päätöksiä.
Voimakhaamat yhessä
Nato tekkee Ruottista voimakhaaman, niin sivilisti ko militäärisesti. Nato karanteeraa meän turvalisuuen ja met saatama saaja militääristä apua 31 muulta maalta jos syttyy sota. Ruotti saattaa jäsenennä olla matkassa suuremissa ja enämpi avanseeratuimissa harjotteluissa. Met saama saatavuuen uutheen tiethoon ja Nato saattaa auttaa meitä kehittämhään meän siviliä peretskaappia.
Mitäs Nato tarkottaa mulle?
Nato ei vaai mithään sulta henkilönnä, paitti niin sanottua totalipuolustusvelvolisuutta joka jällaa jo Ruottissa. Moni ei tule huomaahmaan mithään ette met olema tulheet jäseneksi Natossa. Mitä sie saatat huomata oon olletikki harjotteluja Ruottissa yhessä muitten jäsenmaitten kansa.
Jos sinun työ oon tärkeä yhtheiskunnale niin se saattaa vaikuttaa niin sinua ko sinun työpaikka ko Ruotti kerittää rakentamhaan ylös siviliä puolustusta. Natojäsenyys saattaa tarkottaa ette sie saat olla töissä ulkomaila jos sie olet töissä Puolustusvoimale.
Vaikuttaakos Nato jäsenyys Ruottin totalipuolustusvelvolisuutta?
Ei. Ruottalainen sotaväki ja vaatimus ette kaikin pitävät auttaa sotavaarassa elikkä soassa ei vaikuta Ruottin jäsenyytheen Natossa. Se vaatii polittisia päätöksiä ette sen muuttaa. Ruotti päättää vieläki ketä kuttuthaan sotaväkheen ja missä koulutusta piethään ja kunka sitä tehhään.
Net, joitako ei kuttuta sotaväkheen elikkä sivilivelvolisuutheen, oon kuitenki tärkeät osat Ruottin totalipuolustuksesta. Kaikkia 16 -70 vuotihaita saatethaan tulla kuttutumhaan sisäle auttamhaan yhtheiskuntaa jos oon kriisi ja sota. Se saattaa esimerkiksi olla ette jakkaa ulos ruokaa ja vettä. Sitä kuttuthaan ylheiseksi palveluvelvolisuueksi. Ruottalainen laki säätää kaikkia näitä ja Ruottin Nato-jäsenyys ei vaikuta siiheen.