Bïjre Åejvieladtjem siebriedahkevaarjelimmie jïh riejriesvoeten åvteste, MSB
Mijjieh libie staate-eekeldihkie riejriesvoete-åejvieladtje mij seabradahkem viehkehte ektesne barkedh jis mij akt deahpede. Abpe dygnem viehkiehtibie. Mijjieh aaj seabradahkem viehkiehtibie ööhpehtimmine, lïerehtimmine, raeriejgujmie, ekonomihke dåarjoejgujmie jïh laakigujmie mah jiehtieh guktie edtja feerlege eebnh laavhkodh. Dellie seabradahke nænnebe jïh tjirkebe sjædta jïh maahtah buerebe-laakan bïerkenidh jis ovlæhkoeh, krijsh jallh dåaroeh båetieh.
Ektesne barkebe jis mij akt deahpede
Gåessie mij akt deahpede, ovmessie organisasjovnh mijjen seabradahkesne tjoeverieh ektesne barkedh. Mijjieh dovne tjïeltigujmie, regijovnigujmie jïh jeatjah åejvieladtjigujmie barkebe. Mijjieh barkebe dan åvtese jeatjah organisasjovnh maehtieh ektesne barkedh. Jis mij akt deahpede, dellie abpe dygnem viehkiehtibie. Mijjieh faalehtibie vg. maahtoeladtjigujmie, barkijigujmie jallh materijaaligujmie goh dållejamhketjimmie-gïrse jallh dulvie-bartestahke.
Jis mij akt deahpede dellie vihkeles gaajhkesh dovnesh seamma bïevnesh åadtjoeh mah leah nænnoestamme. Mijjen leah jïjnjh hïejme-sæjroe jïh sosijaale medijh mejgujmie maehtiejibie bïevnesh juekedh tsiehkiej bïjre jïh aaj dan bïjre maam datne maahtah darjodh.
Tsiehkijste lïerebe
Ovlæhkoen jallh krïjsen mænngan lea vihkeles daejredh mij deahpadamme jïh destie lïeredh. Dam maehtebe darjodh vg. dotkeminie, statistihkine jïh vierhtiedimmine.
Seabradahkem viehkiehtibie buerebe-laakan bïerkenidh jis ovlæhkoeh, krijsh jallh dåaroeh båetieh
- Mijjieh jeatjah organisasjovnh raeriestibie guktie maehtieh dåemiedidh jïh maam maehtieh darjodh guktie seabradahke buerebe-laakan bïerkene jis krijse jallh dåaroe båata.
- Mijjieh Sveerjen årroejidie raeriestibie, vg. dejnie brosjyvrine man nomme ”Jis krijse jallh dåaroe båata”. Brosjyre bïevnesh privaatealmetjidie vadta guktie maahta dåemiedidh jïh maam maahta darjodh guktie seabradahke buerebe-laakan bïerkene jis krijse jallh dåaroe båata.
- Digitaale tjåadtjoehtimmiem nænnoestibie.
- Mijieh dïedtem utnebe tjïrkes gaskesadteme-systemi åvteste mejnie organisasjovnh maehtieh sinsitnine soptsestidh jïh bïevnesh juekedh mejtie ij ammes faamoe maehtieh lohkedh jallh govledh.
- Berkemedïenesjem viehkiehtibie jïh vg. dållejamhketjimmie-barkijh ööhpehtibie.
- Mijjieh viehkiehtibie aaj jeatjah laanth guktie eah ovlæhkoeh deahpedh.
Ovmessie sijjine barkijibie
MSB:n leah medtie 1 200 barkijh. MSB:n kontovrh gååvnesieh Karlstad:sne, Kristinehamn:esne, Stuehkesne, Sandö:sne, Reving:isnie jïh Rosersberg:esne. Reerenasse mijjen åvtehke, jallh generaaledirektööre, nammohte.