Tietoa Nato-jäsenyydestä
Nato on puolustusliitto. Naton tärkein tehtävä on ylläpitää rauhaa sen jäsenmaissa. Tämä tapahtuu sekä politiikan kautta että sotilaallisin toimin. Nato takaa, että Ruotsia puolustetaan, mutta Natolla on myös tiettyjä vaatimuksia Ruotsille jäsenenä. Nato ei kuitenkaan aseta minkäänlaisia vaatimuksia sinulle yksityishenkilönä.
Nato perustuu sopimukseen, jota kutsutaan nimellä Pohjois-Atlantin sopimus. Sopimuksessa on 14 artiklaa, joista artiklat 1, 3 ja 5 ovat erityisen tärkeitä.
Artiklan 1 mukaan Nato haluaa ensi sijassa ratkaista konfliktit rauhanomaisesti. Nato toimii rauhan säilyttämiseksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Toiminta perustuu jäsenten yhteisiin arvoihin, joita ovat mm. henkilökohtainen vapaus, demokratia ja ihmisoikeudet.
Artiklassa 3 sanotaan, että Naton jäsenten on pystyttävä puolustamaan itseään sekä tehtävä osansa Naton yhteisen puolustuksen hyväksi. Meidän pitää esimerkiksi pystyä puolustautumaan aseellisia hyökkäyksiä vastaan ja meillä on oltava vahva siviiliyhteiskunta, jossa tärkeimmät asiat toimivat myös kriisien tai sodan aikana.
Artikla 5 on kaikkein tunnetuin. Siinä sanotaan, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita vastaan. Mutta se voi olla voimassa vain, jos kaikki jäsenmaat äänestävät Kyllä. Jokainen jäsenmaa päättää itse, minkälaista apua he antavat, jos toista jäsenmaata vastaan hyökätään.
Kuka päättää Natossa?
Nato on kansainvälinen järjestö, jossa jäsenet päättävät yhdessä ja kaikkien maiden on oltava samaa mieltä.
Naton korkein päättävä elin on Pohjois-Atlantin neuvosto. Maiden Nato-suurlähettiläät ovat mukana neuvostossa ja kaikilla jäsenillä on yksi ääni. Naton pääsihteeri johtaa neuvostoa.
Ruotsi Natossa
Venäjän sota Ukrainassa on vakava uhka Euroopan turvallisuudelle. Jäsenenä Ruotsi saa turvallisuustakeita Natolta ja voimme olla mukana tekemässä päätöksiä. Voimme myös tehdä syvempää yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa. Kaikki jäsenet antavat Natolle sekä sotilaallisia että siviiliresursseja.
Siviiliyhteistyö Naton kanssa
Vahva ja vastustuskykyinen yhteiskunta on tärkeä osa Naton puolustustyötä. Ruotsi rakentaa jo nyt kokonaismaanpuolustustaan Naton ohjeiden mukaisesti. Naton jäsenenä Ruotsi jatkaa työskentelyä siviilipuolustuksen hyväksi samalla tavoin, mutta koordinoi työtä enemmän Naton kanssa.
Sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa
Nato suunnittelee puolustuksensa yhdessä. Jäsenet harjoittelevat yhdessä ollakseen hyvin valmistautuneita, jos sota syttyy. Ruotsin puolustusta on jo mukautettu Naton prosesseihin sekä taktisella tasolla että puolustuksen eri osa-alueilla. Tarvittavat muutokset ovat strategisia ja ne koskevat Naton päätöksentekoa.
Vahvempia yhdessä
Nato tekee Ruotsista vahvemman sekä siviiliyhteiskunnan kannalta että sotilaallisesti. Nato takaa turvallisuutemme ja voimme saada sotilaallista apua 31 maalta, jos syttyy sota. Jäsenenä Ruotsi voi osallistua suurempiin ja edistyneempiin harjoituksiin. Saamme käyttöömme uutta tietoa ja Nato voi auttaa meitä kehittämään siviilivalmiuttamme.
Mitä Nato merkitsee minulle?
Nato ei aseta sinulle yksilönä mitään vaatimuksia, muuten kuin ns. kokonaismaanpuolustusvelvollisuuden, joka on jo ennestään voimassa Ruotsissa.
Monet eivät huomaa juuri mitenkään, että meistä on tullut Naton jäseniä. Ensi sijassa voit huomata harjoituksia, joita pidetään Ruotsissa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa.
Jos työsi on tärkeää yhteiskunnan kannalta, voit huomata vaikutuksia sekä itsesi että työpaikkasi kannalta, kun Ruotsi kiirehtii siviilipuolustuksen vahvistamista. Jos työskentelet Ruotsin puolustusvoimissa, Nato-jäsenyys voi tarkoittaa mahdollista palvelua ulkomailla.
Vaikuttaako Nato-jäsenyys Ruotsin kokonaismaanpuolustusvelvollisuuteen?
Ei. Ruotsin Nato-jäsenyys ei vaikuta Ruotsin asevelvollisuuteen eikä vaatimukseen siitä, että kaikkien on autettava sodan uhan tai sodan yhteydessä. Näiden muuttamiseen tarvitaan poliittisia päätöksiä. Ruotsi päättää edelleen, ketkä kutsutaan suorittamaan asevelvollisuutta sekä missä ja miten tämä koulutus suoritetaan.
Myös kaikilla, joita ei kutsuta suorittamaan ase- tai siviilivelvollisuutta, on myös tärkeä osansa Ruotsin kokonaismaanpuolustuksessa. Kaikki 16–70-vuotiaat voidaan kutsua auttamaan yhteiskuntaa kriisien tai sodan yhteydessä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi ruoan ja veden jakaminen. Tästä käytetään nimitystä yleinen työvelvollisuus. Kaikkea tätä ohjaa Ruotsin laki, eikä Ruotsin Nato-jäsenyys vaikuta näihin asioihin.